Tiistain luennolla tutustuimme Päivi Svärdin johdattamana MOOC-oppimisjärjestelmään. Kyse on Massive Online Open Course sanoista muodostuvasta lyhenteestä. MOOC mahdollistaa laajojen opiskelijamassojen tasavertaisen ja ilmaisen opiskelun julkisia verkkopalveluita hyödyntäen. Tämä takaa opiskelun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Osallistumisen kynnys MOOC-opintoihin on matala sillä kurssin voi milloin tahansa keskeyttää ilman sanktioita.
Järjestäjätahona MOOC:lle voi olla korkeakoulu, yritys tai jokin yleishyödyllinen organisaatio. MOOC:sta hyötyvät kaikki ammattitaitoaan kehittävät, harrastusta tai vertaistukea etsivät sekä verkostoitumaan pyrkivät eikä kurssien suorittaminen vaadi virallista opiskelijastatusta.
MOOC oli ryhmällemme vieras asia, vaikka verkko-oppimista onkin kuulunut yliopisto-opintoihin. Sen sijaan harvemmin koko kurssia on ollut mahdollista suorittaa verkossa ja kontaktiopetus nähdään usein motivoivammaksi ja sitoutuneisuutta edistäväksi kurssimuodoksi. Ryhmämme piti tärkeänä MOOC:n mahdollistamaa sosiaalisesti oikeudenmukaista opiskelua. Lisäksi puhuimme itseoppineisuuden merkityksestä ja sen arvostuksen lisääntymisestä etenkin työelämässä. Itseoppineisuus korostuu formaalin koulutuksen kallistuessa.
MOOC tarjoaa loputtomasti aiheita eri tieteenaloilta. Kursseihin tutustuminen saattaisi olla hyödyksi esimerkiksi niille, jotka ovat epävarmoja siitä miten haluaisivat opintojaan suunnata. MOOC:n avulla voisi siis kartoittaa ja tarkastaa omia mielenkiinnon kohteitaan. Meitä tosin mietitytti, miten MOOC-opintoja olisi mahdollista hyväksilukea esimerkiksi nykyiseen tutkintoomme. Tällä hetkellä eurooppalaista yliopistojen kurssien pitäisi opintopistemäärältään olla yhteneväiset, mutta MOOC:ssa tarjonta ulottuu Amerikkaan ja Aasiaan saakka.
Tutustuimme Virginian yliopiston tarjoamaan MOOC-kurssiin nimeltä Effectice Classroom Interaction: Supporting Young Children’s Development. Kurssin ovat laatineet viisi ylipiston opettajaa, joiden tarkemmat esittelyt on saatavilla kurssialustalta. Kurssia voidaan pitää soveltuvana kaikille lasten emotionaalisesta kasvusta ja kehityksestä kiinnostuneille. Kurssin kuvauksessa sitä suositellaan erityisesti esikoulussa työskenteleville henkilöille, jotka haluavat kehittää omaa ammattitaitoaan. Kurssin on suoritettavissa neljässä viikossa ja jokaisen viikon ohjelma on kuvattu kattavasti. Ensimmäisellä viikolla tehdään tarkempi katsaus kurssiin ja kerrotaan sen pääfokuksesta eli tunnekasvatuksesta. Toisella viikolla opiskelija saa esimerkkejä erilaisista opettajista ja vapaavalintaisia läksyjä, joihin liittyy video. Kolmannella viikolla analysoidaan videoituja luokkahuonetilanteita ja halutessaan voi videoida myös omaa opetustaan myöhempää analyysia varten. Viimeisellä viikolla kootaan opittua ja osallistutaan oppimistesteihin.
Koimme kurssin esittelyn hyvin kattavaksi ja koulutussuuntamme kannalta mielenkiintoiseksi. Kurssitiedoissa oli arvioitu myös kurssin suorittamiseen kuluva aika, mikä on iso etu esimerkiksi kurssia työnsä ohessa suorittavalle.
muutoppi 
Joben, Östlundin ja Svenssonin artikkelissa MOOCs for professional teacher development käsitellään MOOCien tarjoamia mahdollisuuksia opettajien ammatilliselle kehittymiselle. MOOCit voisivat tarjota kustannus- ja resurssitehokkaita tapoja tuottaa laadukasta opetusta opettajien ammatillisen kasvun edistämiseksi. Tällä hetkellä haasteena on kuitenkin relevanttien kurssien puute kurssivalikoimissa sekä se, miten työnantajat MOOCin kautta saatuihin suorituksiin suhtautuvat. Joben ym. mukaan osallistujamäärät opettajien ammatillista kehittymistä koskeville kursseille ovat korkeita (jopa yli 90%). Kysynnän ja kustannustehokkuuden näkökulmasta katsottuna MOOC tarjoaisi järkevän vaihtoehdon perinteisille kursseille. Coursera on vastannut kysyntään ja artikkelin mukaan Courseran valikoimassa on 42 ammatilliseen kehittymiseen tähtäävää kurssia.
Pääasiassa haasteina ovat kurssien aikana suoritettujen opintojen arviointi ja tunnustaminen, validointi ja akkreditointi. Ongelmia tuottavat esim. oppijoiden tunnistaminen ja oikeaksi todistaminen. Joben ym. mukaan tämä voitaisiin osaksi ratkaista kurssien suunnitelmallisilla tehtävänannoilla. Osalla MOOCssa tarjotuista kursseista on mahdollista saada suoritustodistus tai digitaalinen suoritusmerkintä. Tämän lisäksi haasteena on suurten osallistujamäärien sitoutuminen sekä suoritusten loppuun saattaminen.
Useimmat MOOCit seuraavat perinteistä xMOOCin rakennetta, mutta MOOCit tulisi organisoida uudelleen cMOOCia noudattaviksi, joissa opettajajohtoisen ja aikataulutetun kurssisuunnitelman sijaan keskitytään oppijayhteisön rakentamiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen joustavissa puitteissa. Kurssin sisältö ja vaatimukset voivat pysyä samoina, mutta fokuksen tulisi siirtyä vertaisarviointiin ja vuorovaikutukseen, jossa opettajan rooli on toimia yhteisön mentorina. Lisäksi olisi tärkeää, että oppija saa myös suorituksistaan jonkinlaisen sertifikaatin, jonka avulla opettaja voi osoittaa osaamisensa instituutioille tai työnantajalleen. Kurssien ehdottomana osana tulisikin olla sertifikaatin ja arvioinnin antaminen sekä saaminen. Ideaaliratkaisuna artikkelissa esitetään standardoitujen arviointi- ja validointi –kriteerien asettaminen MOOClla.
MOOCt ovat käyttämätön vara opettajien ammatillisen kehityksen tukemisessa. Niiden avulla opettajat saavat lisää ymmärrystä verkossa oppimisesta ja voivat tuoda tämän tiedon myös luokkahuoneeseen sekä kurssin aikana laajentaa ammatillista verkostoaan moniin eri maihin. cMOOClla rakennetulla yhteisölläkin on pitkäkestoiset etunsa ideoiden, toimivien käytäntöjen sekä ammatillisen tuen jakamisessa. Opettajien ammatilliseen kehitykseen keskittyvillä kursseilla palveluntarjoajat saisivat motivoituneita, kurssit loppuun suorittavia osallistujia ja opettajat voisivat saada monipuolista ja ilmaista, korkealaatuista ammatillista lisäkoulutusta ammatillisen kehityksensä tueksi.
Lähteet: MOOCs for professional teacher development. Tekijät: Jobe, W., Östlund, C. & Svensson, L. (2014.) SITE 2014 – Society for Information Technology and Teacher Education. 2014, 1580-1586. Verkossa osoitteessa: https://oerknowledgecloud.org/oer_resource/author/1337?sort=keyword&order=asc.
LikeLike
Lukemani raportti kuvailee ensimmäisen digitaaalisen oppimisen muutoksen MOOC-ed kurssia ja sen tuloksia, jotka on päätelty online keskusteluiden web analyyseistä ja kartoitetusta datasta. Lisäksi siitä, mitä on opittu tästä uudesta ammatillisen kehittymisen lähestymistavasta. Raportista tulee ilmi, että erityisesti kurssissa oli tärkeää pitää mukana tehokkaan ammatillisen kehityksen periaatteet, jotka sisältävät itseohjautuvan oppimisen, vertaistuen oppimisessa, autenttiseen projektiin pohjautuvan oppimisen, data informoituja aktiviteetteja, tapaustutkimuksen lähestymistapoja sekä missä ja milloin vain oppimista
Tutkijoiden mukaan tiedetään jo paljon tehokkaista ammatillisista kehitys tavoista, mutta ei ole tarpeeksi resursseja luoda samoja mahdollisuuksia kaikille. Tällaiset uudet näkökulmat opettamiseen ja oppimiseen verkossa ottavat huomioon tehokkaat ammatilliset kehittymisprosessit. Samalla ne ovat kuitenkin skaalautuvia, joustavia, helppopääsyisiä ja kohtaavat erilaisten opettajien/kasvattajien tarpeet sekä tarjoavat perusteltuja ja tutkimuksiin pohjautuvia käytänteitä. Kurssin tarkoitus on auttaa opettajia ymmärtämään digitaalisen oppimisen potentiaalin, arvioida edistymistä ja suunnitella tulevaisuuden tavoitteita sekä suunnitella kuinka he ja heidän kollegansa kulkevat kohti näitä tavoitteita.
Osallistujat arvioivat kurssin päätteeksi seuraavia kokonaisuuksia asteikolla 1-5. Osallistujat kokivat saavuttaneensa tavoitteensa realistisessa mittakaavassa kurssin loppuun mennessä: 3.9. Osallistujat pystyivät personalisoimaan omat oppimisen kokemuksensa ja tunsivat että kurssiin oli helppo sitoutua ja se motivoi ja oli helppo suorittaa (navigoida): 4. Osallistujat saivat uutta tietoa ja oivalluksia: 4.3. Osallistujat suosittelisivat kurssia kollegoilleen: 4.5. Kaiken kaikkiaan tutkijat totesivat kurssin tarjoavan arvokkaita oppimiskokemuksia hyvin suurelle osallistujamäärälle. MOOC-edin koettiin tarjoavan pitävän konseptin niin ammatilliseen kehittämiseen, kuin mittavaan tiedon luomiseen tulevaisuuden kehittämiseksi opetusalalla.
The Digital Learning transition MOOC for Educators: Exploring a Scalable Approach to Professional Development
By Glenn M. Kleiman,
Mary Ann Wolf, and David Frye
September 2013
AR
LikeLike
Stephensin ja Jonesin tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko Kirjasto- ja informaatiotieteiden yksikön järjestämä kurssi tarjota jotain uutta opiskelijoille, kun kurssin toteutus tapahtuu MOOC-kursseille tyypillisissä oppimisympäristöissä ja voidaanko kurssilla auttaa jo työssä olevia samalta koulutusalalta valmistuneita ammatillisessa kehittymisessä. Tutkimus toteutettiin nettikyselyiden ja deskriptiivisen eli kuvailevan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen alussa suunniteltiin oppimisympäristö, jota käytettiin kurssin opetuksessa. Kurssi oli maksuton, jotta kaikki voisivat osallistua sille. Kurssi kesti 12 viikkoa ja sen aikana opiskelijat tekivät kolme tehtävää, kirjoittivat blogia ja osallistuivat yhteiseen virtuaaliseen seminaariin. Kurssin virtuaalinen oppimisympäristö mahdollisti luentovideoiden katselun, mutta lisäksi se tarjosi muita lähdemateriaaleja sekä alustan kysymyksille ja yhteiselle keskustelulle. Kurssille osallistui 363 opiskelijaa. Kurssin opetus oli suunniteltu seuraamaan cMOOC-kursseille ominaisia opetustapoja. Traditionaalisten xMOOC-kursseilla käytettyjen opetusmenetelmien sijaan tällä kurssilla käytettiin hyväksi sosiaalista oppimista ja sen aikana tietoa pyrittiin rakentamaan itse, jolloin opettajan rooli vaihtui autoritäärisestä opettajasta ohjaajaksi ja vertaiseksi.
Tutkimusaineisto kerättiin nettikyselyiden avulla. Kyselyissä oli sekä avoimia kysymyksiä sekä sellaisia kysymyksiä, joihin vastattiin erilaisten asteikkojen avulla. Ennen kurssin järjestämistä lähetettyyn kyselyyn vastasi opiskelijoista 196. Kurssin jälkeiseen kyselyyn taas vastasi 151 opiskelijaa. Vastauksista nousi esiin se, että opiskelijat olivat kiinnostuneita kurssista, koska sille oli helppo ilmoittautua. He myös uskoivat kurssin auttavan heitä kehittymään ammatillisesti ja edistämään elinikäistä oppimista. Vastausten perusteella opiskelijoiden odotukset täyttyivät suurelta osin. Osa opiskelijoista ei suorittanut kurssia loppuun ja suurimmaksi syyksi tähän he mainitsivat ajan puutteen. Suurin osa niistä, jotka suorittivat kurssin loppuun, kokivat menestymisen syyksi sen, että he saivat tehtyä kurssin tehtävät, osallistuivat luennoille ja lukivat kurssikirjallisuutta. Eniten kurssista saatiin irti sen tarjoamista uusista ideoista sekä tiedosta. Opiskelijat nauttivat erilaisten näkökulmien esiin tuomisesta sekä vertaisten kanssa käydyistä keskusteluista.
Tutkimuksen tulokset toivat esiin sen, että MOOC-kurssia käytettiin ammatillisen kehittymisen välineenä, opiskelijoiden tieto lisääntyi ja he sovelsivat oppimaansa käytäntöön. Kurssi auttoi myös laajentamaan näkökulmia erilaisista lähtökohdista tulevien opiskelijoiden avulla. Kirjoittajien MOOC-kurssi oli menestyksekäs ja tällaisilla kursseilla voidaan auttaa opiskelijoita ja työntekijöitä ammatillisessa kehittymisessä ainakin kyseessä olevalla koulutusalalla. Samankaltaisten kurssien avulla olisi todennäköisesti mahdollista edistää elinikäistä oppimista.
Lähde: Stephens, M. & Jones, K.M.L. 2014. MOOCs as LIS Professional Development Platforms: Evaluating and Refining SJSU’s First Not-for-Credit MOOC. Journal of Education for Library and Information Science, Vol. 55, No, 4 (Fall) October 2014, 345–361. Association for Library and Information Science Education.
LikeLike