5.2.2015

Sähköiset oppimateriaalit toimivina oppimisympäristön elementteinä

Lancasterin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa 90 avoimelle massakurssille osallistunutta vastaajaa kertoi omasta online-massakurssiosallistumisestaan, kun opiskeluvälineinä olivat blogit ja keskustelufoorumit. Vastaajat oli jaettavissa kolmeen ryhmään: bloggaajiin, foorumien käyttäjiin ja molempien väylien käyttäjiin. vastauksissa oli viittauksia siihen, että sosiaalista mediaa käytetään enenevässä määrin yhden tietyn median sijaan kokonaisena affordanssien joukkona, vastaamaan keskenään erityyppisiä tarpeita. Blogien ja foorumien käyttäminen korreloikin tiettyjen henkilökohtaisten oppimismenetelmien kanssa: blogeja käytettiin oman persoonallisen tilan luomiseen omassa oppimisessa, hiljaisessa reflektoinnissa sekä ihmissuhteiden luomisessa muiden kanssa. Foorumeja taas käytettiin nopeassa kanssakäymisessä, ideoiden jakamisessa, avoimemmassa keskustelussa, liittyen suoremmin keskustelun alla oleviin asioihin ja niiden takana oleviin suurempiin linjoihin.

Näitäkin tuloksia voisi käyttää erilaisen opetustoiminnan suunnittelemisessa, kun laaditaan e-oppimateriaaleja. Erilaisia materiaaleja kun on tuotettu jo vuosia, mutta soveltuvan e-oppimateriaalin puute on vieläkin yksi keskeinen ongelma tietotekniikan opetuskäytön leviämisessä. Tarjolla on sisältönsä laajuudelta hyvin erilaisia e-oppimateriaalimuotoja: ne voivat olla oppimisaihioita eli harjoituksia tai simulaatioita, teemakokonaisuuksia eli tiettyyn teemaan liittyvä tekstin ja tehtävien kokonaisuus, oppimisaihiopankkeja kuten esimerkiksi matikan tehtäväpankki, kurssin osa tai koko kurssi, oheisaineisto tai opettajan aineisto. Kuitenkin, e-oppimateriaalienkin kohdalla pitäisi edetä pedagogiikka eikä teknologia edellä.

Hieman kuten Lancasterin yliopiston opiskelijat olivat käyttäneet erilaisia väyliä eri tyyppisessä opiskelutoiminnassa, e-oppimateriaaleja voidaan arvioida pedagogiselta kannalta esimerkiksi sen mukaan, mitä niin sanottua oppimisen metaforaa se tukee: onko materiaalin tarjoama oppiminen tiedonhankintaa, osallistumista vai tiedon luomista? Kun halutaan tukea oppimista tiedonhankintana ja vaikkapa ulkoa opettelemista, toiminta voi olla informaation etsintää, valikointia, opittavan asian tulkintaa, opittavan sisäistämistä. Oppimisen metaforien toisella tasolla taas oppimisella tarkoitetaan osallistumista eli oman oppimisen ja työn reflektointia ja molemminpuolista kyselyä ja kokeilua, esimerkiksi yhteisen lehden tekemisen muodossa. Viimeisellä, kolmannella tasolla oppimisella tarkoitetaan tiedon luomista. Tällöin toiminta voi olla tiedon muokkaamista ja jäsentelyä sekä uusien teorioiden ja hypoteesien yhteistä luomista. Tällaista tekemistä voi tarjota esimerkiksi uusien Wikipedia-tekstien luominen.

Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa –julkaisussa oppimateriaalien suunnittelija saa vinkkejä siitä, miten e-oppimateriaaleilla saadaan tuettua pedagogiikkaa: kuinka autetaan aktivoimaan aiempaa tietämystä, miten ohjataan käsitteellistä muutosta, tuetaan tavoitteellista ja tuloksellista yhteisöllisyyttä, ohjataan asiantuntijamaiseen työskentelyyn, tuetaan tietoista oppimista, itsesäätelyä ja metakognitiota, herätetään sekä tuetaan kiinnostusta ja motivaatiota, annetaan oppijan kohdata opittavan ilmiön monimutkaisuus, kuinka ilmiö esitetään monella eri tavalla ja lopuksi, kuinka e-oppimateriaalin avulla voidaan visualisoida ajattelua. Aineistossa esitellään myös, miten e-oppimateriaaleilla voidaan tukea tutkivaa oppimista, keksivää oppimista, ongelmakeskeistä oppimista ilmiöpohjaista oppimista sekä trialogista oppimista.

Kaikki Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa –aineiston luvut näyttävät kiinnostavilta, mutta varhaiskasvatuksen opiskelijana vilkuilin erityisesti Minna Lakkalan kirjoittamaa lukua Tutkiva oppiminen. Tutkiva oppiminen on lapsille ominainen tapa tarkastella asioita ja innostua ympäröivästä maailmasta. Esimerkiksi esiopetuksessa työskentely lasten kanssa tapahtuu yleensä erilaisten vaihtelevien teemojen (esimerkiksi liikenne, avaruus, viidakko) parissa, aiheisiin syventyen. Lakkalan mukaan tutkivan oppimisen perusajatuksena on saada oppijat osallistumaan yhteisölliseen tiedonluomisen prosessiin, jonka lähtökohtana ovat oppijoiden omiin ennakkokäsityksiin ja aiempiin tietoihin perustuvat aidot kysymykset käsittelyssä olevasta asiasta. Työskentely etenee juurikin syvenevänä prosessina, kysymysten asettamisesta selitysten luomisen ja hankitun tiedon kautta jaettuun asiantuntijuuteen. Opettajan tehtävänä on tietysti luoda edellytykset tutkivan oppimisen toiminnalle, tukemalla omilla ohjeistuksillaan, organisoimalla yhteistoimintaa, takaamalla lähdemateriaalit ja valmistelemalla niiden käytön. Perimmäisenä tavoitteena Lakkalan mukaan tutkivassa oppimisessa on se, että oppijat kykenevät vähitellen ottamaan itse vastuuta yhteisöllisestä tiedon luomisesta ja omaksuvat tutkivan oppimisen taitoja.

 

Eskareiden kanssa tutkiva oppiminen on tietysti vahvasti ympäristön ihmettelyä ja asioiden harjoittelua. Joskus myös tuntuu, että pikkulapset voivat olla osaamisessaan ja tekniikankin tuntemuksessa hirveän eritasoisia keskenään ja äkkiseltään on vaikeaa kuvitella, että lastentarhanopettajana tai esiopettajana osaisi käyttää opetuksessa e-oppimateriaaleja mielekkäästi. Keksin kuitenkin esiopetustyössäoppimisessa käyttää Internetiä lapsiryhmän avaruus-teeman tarkastelussa. Lapset olivat jo virittäytyneet aiheeseen kuuntelemalla opettajan lukemana Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjan.  He saivat esiopetuksen aamupiirissä kysellä aiheeseen liittyviä asioita ja kirjasin kysymykset seinällä olevalle kartongille. Kysymyksiä tuli jonkin verran ja loppuharjoittelun ajan kävimme aina yhden kysyjän kanssa vapaan leikin aikana tietokoneella etsimässä kysymykseen vastausta. Olin tietysti käynyt jo ennalta katsomassa, millaista tietoa esimerkiksi Plutosta, astronauttien ruuasta tai maailmankaikkeuden iästä löytyy. Jokaisessa aamupiirissä lapset saivat sitten esitellä löytämänsä vastauksen muille ryhmän lapsille. Olin kirjoittanut itsekin asioita muistiin, mutta lasten oma muisti oli tosi hyvä omaan kysymykseen liittyvissä asioissa. Tämä harjoitus saattaa kuulostaa jonkun kriitikon mielestä aika kuivalta ja jollainlailla turhalta lasten istuttamiselta tietokoneen ääressä, mutta eskarit muistivat oman kysymyksensä vielä pitkään ja olivat silmin nähden otettuja siitä, että heidän kysymyksensä kuultiin ja niille lähdettiin tutkimaan vastausta!

 

Lähteet:

Liisa Ilomäki (toim.). 2012. Laatua e-oppimateriaaleihin.File

Vesa Korhonen: Sähköiset oppimateriaalit oppimisympäristön elementteinä

http://eprints.port.ac.uk/5606/

http://eprints.port.ac.uk/5606/1/Blogs_and_Forums_as_Communication_Tools_in_a_MOOC.pdf

KASSP5-luento, Vesa Korhonen. 15.1.2015

http://tampub.uta.fi/handle/10024/82481

Advertisements

One thought on “5.2.2015

  1. Eskareiden kanssa toteutettu tiedonhankinta avaruutta koskeviin kysymyksiin liittyen on mielestäni oivallinen esimerkki siitä, miten varhaiskasvatuksessa voidaan hyödyntää nettimateriaalia.

    Eri teema-aiheisille lapsille suunnatuille materiaalipankeille olisi varhaiskasvatuksen puolella hyvät markkinat. Jo alle esikouluikäisen tiedonnälkää voisi ruokkia tietoa jakava klikkauksin toimiva sovellus. Tämän kaltaisia ratkaisuja on suosittu esimerkiksi museopedagogisissa oppimisympäristöissä, joissa lapsi saa hakea itse tietoa.

    E

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s